1,5 viikkoa on nyt asuttu uudessa kodissa ja vieläkin tuntuu että elo ja olo on välillä vähän kaoottista. Tavaroita ja vaatteita on hukassa, vintti on täynnä jätesäkkejä ja laatikoita joista pitää käydä kaivelemassa että missähän mitäkin voisi olla, ja ne tavarat jotka on tallella, ne eivät meinaa löytää oikeille paikoilleen. Vielä on kaappeja ja laatikostoja ja lipastoja tyhjänä vaikka kuinka, mutta tuntuu tyhmältä vain sulloa kaikki vanhat kamat kaappeihin, pois silmistä, pois mielestä. Mieluummin kävisin läpi koko omaisuuden ja lajittelisin kierrätykseen, kirpparille tai roskiin menevät ja säästettävät, käyttökelpoiset tavarat. Mutta ei oikein nyt inspiroi, ja kun illat on niin lyhyitä niin ei siinä ruuanlaiton ja pyykkishown ja lapsen viihdyttämisen ohella oikein ehdi. No, ehkä tulevana viikonloppuna.

Mutta muuten on kyllä tuntunut ihanalta olla taas koko perhe koossa ja miehelläkin on ollut aikaa olla meidän kanssa ja pikkumies on tykännyt kovasti! Pikkumies ei vain meinaa hahmottaa sitä, että kun ennen puhuttiin vain talosta, nyt pitäisi puhua kodista. Välillä on puhunut toisesta kodista (eli siitä vanhasta)  ja kun viimeisen kerran siellä käytiin, niin pikkumies ihmetteli missä lelut ja sänky ja muut tavarat on. Ja vieläkin vaan odottelee moffaa ja faffaa talolle rakentamaan, kun on tottunut siihen että tupa on täynnä miehiä jotka vain sahaa ja poraa ja vasaroi. Ja aina meidän pitää selittää että ei nyt ole kukaan tulossa rakentamaan kun tämä on meidän koti nyt ja me asutaan täällä.

Mutta valmishan se talo ei toki vielä ole. Listoja on laitettu aika paljon paikoilleen, ja erityisesti jalkalistat miellyttää mun silmää kovasti, leveät ja yksinkertaiset sileät, olisiko leveys jotain 7 sentin luokkaa, nyt juuri en muista mikä oli tarkka mitta. Valojen kanssa on ollut vähän ongelmaa, nehän kun toimivat automaattisesti ja ohjelmoinnin kautta. Meikäläinen on ollut vähän hermostunut valo-ongelmiin kun pelkäsin että tuleeko ne ikinä toimimaan kunnolla ja jotenkin olisin halunnut että tuollainen perusasia kuin valot olisi kunnossa kun muutetaan sisälle taloon. Käytännössä valot saatiin koko taloon, mutta niiden päällä pysyminen ja liiketunnistimen toiminta olikin sitten vähän niin ja näin. Esimerkiksi vessassa istuessa valot saattoi yhtäkkiä mennä pois, samaten kun yläkertaan meni penkomaan säkkejä, niin valot pysyi ehkä minuutin päällä, sitten piti mennä taas portaiden luo heilumaan että syttyivät uudestaan. Ja öisin kissojen kulkeminen talossa saa edelleen valot syttymään vähän väliä. No, olen toki ollut hätäinen ja väsynyt tämän asian kanssa ja varmaan valittanut ihan liikaa tuosta asiasta, mutta nyt mies on kyllä saanut valojen ohjauksen toimimaan hienosti ja uskon että loputkin valojen syttymis- ja sammumisongelmat saadaan pikkuhiljaa korjattua, kunhan olisi aikaa niihin paneutua. Pari päivää sitten tilanne oli niin paha että koko ohjaussysteemi meni tilttiin eikä valoja saanut päälle lainkaan muuta kuin teknisesta tilasta kääntämällä. Onneksi saatiin siihen ongelmaan ammattiapua heti seuraavana iltana (vaikka itse asiassa ammattiautatjakan ei tainnut tietää missä vika oli, mutta jotenkin ne valot taas alkoi yhtäkkiä toimimaan) ja sen jälkeen homma on toiminut hyvin. Pientä hienosäätöä vielä siellä täällä, niin hyvä tulee.

Ja täytyy sanoa että automaattisesti syttyvät valot on kyllä kivat, esim. nyt kun poika on siirtynyt omaan huoneeseensa nukkumaan ja sieltä sitten yöllä taapertaa meidän huoneeseen puoliunissaan niin on ihan kiva että eteiseen syttyy valo että poika näkee eteensä. Samaten kun itse aamutokkurassa kömpii vessaan ja keittiöön, niin saa vain kävellä eikä tarvitse haparoida että missä se katkaisija nyt taas olikaan. Toisaalta en ole koskaan kokenut valojen sytyttämistä ja sammuttamista katkaisijasta mitenkään ongelmalliseksi, mutta ihan kiva nyt näinkin, jotain pientä luksusta arkeen. :)

Pyykkihuolto ja tiskihommat on ihan mahdottoman kivoja kun on hyvät koneet sitä varten! Kuivausrumpu on maailman paras keksintö, tosin olen siellä nyt rumpukuivannut surutta sellaisiakin vaatteita joita ei merkintöjen mukaan saisi, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole mitään haavereita sattunut. Mitenkäs lukijat, oletteko te miten paljon rumpukuivanneet tekstiilejä joita ei oikeasti saisi, ja onko pysyneet hyvinä siitä huolimatta? Tuntuu vain että vaatteissa on turhan usein tuo rumpukuivauskielto, ja oon miettinyt että onko se laitettu vähän niinkun varmuuden vuoksi..?

Mitäs muuta.. Niin kissat on kyllä tykänneet kovasti uudesta talosta, neitikissa on muutaman kerran jo karannutkin ja juoksee kevättäpinöissään ikkunalta toiselle ja mouruaa ja raapii ovia että jos vaikka pääsis ulos. Häntäongelmainen kolli sen sijaan edelleen jahtaa häntäänsä, mutta on jotenkin seesteisempi ja aktiivisempi kuitenkin uudessa talossa, eikä se häntä vie ihan kaikkea aikaa enää, joten pieni toivo elää vielä että ehkä se vielä tulee järkiinsä.

Sisustusjutut mietityttää, verhot ja huonekalut. Sopivia sohvia ei olla löydetty MISTÄÄN, kun ei kovin kalliita haluttaisi ostaa, ja nyt mennään siis vanhoilla huonekaluilla toistaiseksi vaikka erityisesti olohuoneen sisustus tuntuukin jokseenkin sekavalta ja mitäänsanomattomalta tällä hetkellä. Olohuoneen isoihin ikkunoihin pitäisi saada äkkiä verhot koska kevätauringon porottaessa siellä on turkasen kuuma. Haluaisin kankaiset laskosverhot, kutakuinkin tälläiset, mutta niiden teettäminen yli kuusi metriä leveään ikkunarivistöön tulisi maksamaan reilun tonnin!! Joten haaveeksi taitaa jäädä.. Sivuverhoista ei ole oikein apua, ellei sitten laita niin massiivisia sivuverhoja että ne voi tarvittaessa vetää ikkunoiden eteen. Rullakaihtimia en oikein haluaisi, en myöskään konttorimaisia lamellikaihtimia. Sen sijaan ihan ok:lta voisi näyttää eräänlaiset puiset taitettavat "verhot" mutta en nyt löydä niistä enää kuvan kuvaa netistä. Laitan tänne jos löydän.

Nyt täytyy tehdä välillä töitäkin, palailen asiaan, toivottavasti kuvien kera.

Nyt se on totta, muutto uuteen kotiin! Sattuneista syistä en ole päässyt viikonloppuna päivittämään blogia ja jakamaan muuttokaaosta teidän kanssanne, koska ensinnäkin oli kokoajan turkasen kiire, toiseksi koska uudessa kodissa ei netti vielä toimi ja kolmanneksi koska kamerat on hukassa. Joten kuvia ei toistaiseksi ole saatavilla, ja tämäkin päivitys lienee vähän hätäinen, mutta kelvatkoon nyt ensi hätään.

Muutto sujui vauhdikkaasti, kiitos riuskojen muuttomiesten! Sielä oli isää ja appiukkoa ja kavereita kantamassa tavaraa, joten melko nopeasti sujui, ainoastaan mun pakkaaminen oli vielä pahasti vaiheessa, kun aamulla kuorma-auto ajoi pihaan. Pahvilaatikot ja muovisäkit ei riittäneet mihinkään vaan välillä piti käydä tyhjäämässä uudessa kodissa että sai taas tulla jatkamaan pakkaamista, joten se hidasti hommaa jonkin verran. Mutta paremmin se sujui kuin uskalsin toivoa.

Uusi koti on nyt täynnä jätesäkkejä ja pahvilaatikoita, mattoja rullalla keskellä eteistä, huonekalut vaan heitetty johonkin suunnilleen sopivaan paikkaan. Joten paljon on vielä tekemistä. Paljon on myös tekemistä rakennushommien kanssa vielä, niitä listoja puuttuu edelleen, sitten sähkötöissä on melkoisesti parantamisen varaa, koska tällä hetkellä olohuone on osittain ilman sähköä (katossa olevat spotit toimii mutta pistorasioista ei saa sähköä).  Ja jostain syystä tiskikone ja vessa (vaikka ovat ihan eri puolilla taloa) joutuvat vuorottelemaan, eli jos haluaa tiskata koneella, pitää käydä kääntämässä teknisessä tilassa sähköt pois vessasta jolloin tiskikone alkaa toimimaan, ja sitten kun on tiskattu niin pitää käydä palauttamassa sähköt vessaan. Valojen liiketunnistimet toimii välillä miten sattuu, toisinaan oikein hyvin, toisinaan ei ollenkaan, ja yöllä on kiva kun kissat kulkee talossa niin valot syttyy ja sammuu eestaas, eteisen valot paistaa öisin kivasti silmiin. No, mutta noiden kanssa kyllä pystyy elämään ja lähinnä kai säätämällä ja ohjelmoimalla noita tunnistimia ja niiden herkkyyttä saadaan sitten se meidän tarpeisiin sopiva valaistussysteemi.

Mutta onni on oma sauna! Vaikka vuosi nyt on kulunut ihan hyvin ilman saunaa, niin nyt voisin istua saunassa vaikka kellon ympäri. Pikkumieskin intoutui eilen heittämään löylyä oikein kunnolla, vaikkei ole elämässään ollut kuin pari kertaa saunassa ja edellisellä kerrallakin halusi heti pois. Nyt sai oikein toppuutella ja viedä välillä suihkuun jäähylle, ettei olisi saunonut itseään ihan näännyksiin, ja kyllä sitten pikku-ukkoa väsyttikin saunomisen jälkeen mukavasti. Ja kun sauna on uusi ja kaunis, niin kyllä siellä kelpaa istuskella.

Niin ja sellainen pieni mielenkiintoinen havainto tehtiin, että kattilakanta täytyy uusia lähestulkoon kokonaan, koska vain muutama hassu kattila ja vain kaksi huonoimmasta päästä olevaa paistinpannua toimii induktiotasolla. Ärrrh. Mulle uskoteltiin että vain ne ikivanhat alumiinikattilat ei toimi tuossa, mutta näemmä uudempikin kalusto voi olla sellaista materiaalia, ettei induktiotaso niitä tunnista. Onkohan noissa kattiloissa ja pannuissa nykyään mainittu niiden soveltuvuus induktiotasolle? Ettei tule ostettua turhaan vääränlaisia.

Lopuksi vielä iso kiitos omalle äidilleni, joka siivosi tehokkaasti uuden talon muuton alla, että sai vaan kantaa tavarat sisään. Iso kiitos muuttomiehille, ja iso kiitos anopille, joka kuurasi meidän vanhan kämpän katosta lattiaan niin, että siellä oli hohtavan puhdasta ja raikkaan tuoksuista, kun eilen illalla käytiin hakemassa kattolamput pois. Tänään palautetaan avaimet ja sanotaan vuokrakämpälle adios.

Ehkä enemmän kuin mitään tässä muuttamisessa odotan sitä, että kissat pääsevät uuteen, isompaan kotiin. Toisella kissalla on nyt diagnosoitu psyykkinen ongelma joka todennäköisesti johtuu stressistä, ja joka on jo johtanut hännän osittaiseen amputointiin kun stressaantuneena järsi sen rikki. Mikä sen stressin aiheuttaa, sitä voi vain arvailla, mutta villi veikkaukseni on, että muutto omakotitalosta pieneen kerrostaloasuntoon vailla ulkoilumahdollisuuksia, isäntäväen (=palvelusväen) jatkuva poissaolo raksahommien takia, ja sitten kotona ollessa ylienergisen tenavan riehunta ovat olleet osasyinä stressikäyttäytymisen syntymiseen. Niinpä eläinlääkärireissuihin on palanut rahaa jonkin verran ja nyt ainoa toivo on, että kissa saisi uutta virtaa ja uusia mielenkiinnon kohteita tulevassa kodissa. Sisäkissoja ovat, mutta hätätapauksessa päästään ne sitten ulos, jos ei meinaa tuo hännän järsiminen muuten loppua. Ulkokissan elämä kun kuitenkin on suhteellisen virikkeellistä joten luulisi ettei ehdi häntää siellä ajatella.

Eilen ostin jo uuden katollisen kissanvessan että pysyisi kodinhoitohuone siistimpänä, kun kissat hiekkaa kaivaessaan kuopivat niin maan perusteellisesti ja hiekkaa lentää joka suuntaan. Saas nähdä mitä tykkäävät uudesta kopista, uskaltavatko edes mennä sinne.. Sitten pitäisi löytää jostain tyylikäs raapima/kiipeilypuu. En ole löytänyt sellaista kuin ajatukissa on, yksi suora sisalköydellä päällystetty tanko jonka varrella olisi muutama taso. Sellainen riittäisi ihan hyvin, mutta ei sellaisia myydä missään. Pitänee askarrella itse.. Mutta pitäisi myös saada JOKU raapimispaikka kissoille nyt heti muuton yhteyteen, etteivät heti opi raapimaan vääriä paikkoja.

Jännittää ihan kissojen puolesta. :)

Heittelen tähän parit viime hetken kuvat talolta, yritän laittaa lisää myöhemmin mutta muuttokiireet painaa nyt päälle niin en tiedä ehdinkö. Jossain vaiheessa kuitenkin. Enkä ehdi nyt oikein kommentoida kuvia muuten kuin viimeisen kuvan osalta missä on vähän tarkempi kuva tuosta olohuoneen silver tammi -lattiasta, joka mun mielestä on ihan überhieno.

 

Muuttotarkastus meni läpi ainoastaan pienin huomautuksin, esim. energiatodistukseen piti saada vielä joku allekirjoitus. Ei mitään mullistavia puutteita. Mä oon niin helpottunut, kun päästään muuttamaan tuosta pienestä rotanloukosta pois!

Pieni selkkaus nykyisen vuokranantajan eli Pikipruukin kanssa sattui eilen kaiken tämän muuttohässäkän kukkuraksi. Meidän vuokrasopimus oli alunperin sovittu päättyväksi 31.1.2011, mutta tammikuussa soitin Pikipruukille ja pyysin jatkoa helmikuun loppuun. Täti puhelimessa sanoi että juu, asukaa ihan rauhassa vaan, he lähettää tammikuun lopussa tai helmikuussa postitse paperin/kirjeen ja tulette sitten tekemään jatkosopimuksen toimistolle. No, mitään kirjeitä tai papereita ei tullut ja myönnän että toki olisi pitänyt olla fiksu ja soittaa sinne ja kysyä, että miten tää homma nyt menikään, mutta kun puhelimessa sovittiin että saadaan jäädä asumaan, niin sitten me vaan jäätiin ja ajateltiin että no ehkä sieltä ei sitten tulekaan mitään paperia vaan homma oli sillä selvä. Toissapäivänä sitten tein kirjallisen ilmoituksen Pikipruukille, että emme aio enää jatkaa asumista vaan sopimus päättyy 28.2. Lisäsin vielä kirjeen loppuun tuon tammikuisen puhelun, missä oli sovittu sopimuksen jatkamisesta TOISTAISEKSI. Samana iltana tajusin kuitenkin kirjoittaneeni väärin, että eihän me mitään TOISTAISEKSI oltu jatkettu, vaan ainoastaan helmikuu. Eilen aamulla heti soitin Pikipruukille että olin laittanut siihen kirjeeseen väärin, että kyse oli vain kuukauden jatkosta jonka piti päättyä automaattisesti helmikuun loppuun, eikä niin että toistaiseksi, jolloin irtisanomisaika olisi ollut 1 kk. Pikipruukin täti katsoi koneelta ja huomasi ettei meillä ollut minkään sortin sopimusta voimassa, ja siitäkös meinasi tädillä mennä aamukahvi väärään kurkkuun ja herne otsaonteloon. Mä olin ihan ymmälläni että hetkinen, mehän sovittiin että saadaan jäädä asumaan ja että he lähettävät paperit, ja täti vaahtosi puhelimessa että heillä ei IKINÄ ole tapana jatkaa sopimuksia puhelimitse eikä lähetellä sopimuksia postitse kotiin, vaan kaikki tapahtuu heidän toimistollaan. Ja kehtasi ressukka vielä syyttää kolleegaansa tästä, vaikka tiesin ihan hyvin että olen saman henkilön kanssa tammikuussa puhelimessa puhunut. No, täti lupasi selvittää asiaa ja iltapäivällä soittikin sitten takaisin ja sanoi että tässä on nyt sattunut iso väärinkäsitys, että kyllä se sopimus olisi pitänyt tulla tekemään toimistolle. Johon minä sitten että mulla ei ole tietoa, minkälaiset käytännöt teillä on, kun emme ole aiemmin teillä asuneet. No, se on kyllä sanottu ihan huoneenvuokralaissakin miten tälläisissä tilanteissa menetellään, sanoi täti, johon minä taas että kun en ole lakiakaan lukenut, niin en voi tietää mitä siinä sanotaan, mä tiedän vain mitä on sovittu puhelimessa. Sitten täti alkoi naputtaa siitä mun lähettämästä kirjeestä, että kun siinä on se toistaiseksi niin se tarkoittaa sitä että vuokrasopimus (jota ei edes ollut) päättyy vasta maaliskuun lopussa eli meidän olisi pitäny vielä maksaa kuukauden vuokra, johon mä sitten räjähdin että JUST SEN TAKIAHAN mä aamulla soitin että olisin oikaissut tuon virheen, ettei se jatko ollut toistaiseksi.AAAARGH! No, lopuksi täti sitten sanoi että on esimiehensä kanssa keskustellut ja se kyllä sopii että vuokrasopimus (jota ei edelleenkään ollut)  päätetään helmikuun loppuun. Kiitos ja hei.

Saa nähdä saadaanko edes takuuvuokraa reilu 600 euroa sieltä takaisin.. Ja saa nähdä tuleeko loppusiivouksesta iso lasku rangaistukseksi, kuulemma Pikipruukki on tosi tarkka siitä mihin kuntoon asunto jätetään ja monille on tullut useiden satojen laskuja jäljestäpäin joidenkin olemattomien vikojen takia, joten vähän stressaa sekin, kun pitäisi ehtiä siivota kämppä sitten kunnolla lopuksi ja tarkastaa että kaikki on kunnossa.